Trans4mission10

Trans4mission08 - Nuorten aikuisten lähetyskonfferenssi 24.-26.10.2008

Raamatunkäännöstyö nyt

Mahdollisuus lukea ja kirjoittaa omaa äidinkieltä on valtaosalle eurooppalaisia itsestäänselvyys. Monissa muiden maanosien maissa väestö jakaantuu kymmenien, jopa satojen eri kielten puhujiin. Usein vähemmistökielten puhujille on itsestäänselvyys, että omaa kieltä ei voi lukea eikä kirjoittaa. Kieli on keskeisessä asemassa, kun pyrimme tavoittamaan "saavuttamattomat kansat" evankeliumin sanomalla.

Kanavassa tarkastellaan kirjakielen kehityksen ja raamatunkäännöksen merkitystä yhtäältä vähemmistökielten puhujien identiteetin, omanarvontunnon ja yhtäläisten yhteiskunnallisten mahdollisuuksien kannalta; toisaalta kansallisen kristillisen seurakunnan menestyksen kannalta.

Miten minä voin vaikuttaa siihen, että Jumalan Sanasaataisiin mahdollisimman pian kaikkien kansojen äidinkielelle?

•    Mukana kanavassa: Kari Ranta ja muita raamatunkäännöstyössä mukana olevia.



Kanavan tiivistelmä



ESITTELYT


Kanavan vetäjät olivat Wycliffe Raamatunkääntäjät -järjestön kokenut työntekijä Kari Ranta sekä eräs järjestön tuleva työntekijä. Kanavan osallistujien esitellessä itsensä kävi selväksi, että vaikka ryhmässä oli aivan eri alojen ammattilaisia ja opiskelijoita, hyvin vaihtelevaa kokemusta ulkomaista ja kiinnostuneisuutta aivan eri maihin ja maanosiin, kaikkia kuitenkin yhdisti tunne siitä, että raamatunkäännöstyö on sekä tärkeää että kiinnostavaa.


JOHDANTO


Kari Rannan lyhyestä johdannosta raamatunkäännöstyöhön nousivat esille seuraavat huomiot.
  • Käännöstyön tarve on suuri, maailmassa on vielä noin 2200 kieltä, joilla ei ole käännettynä yhtään Raamatun osaa, suurimmalla osalla näistä ei edes ole kirjakieltä.
  • Käännöstyötä tehdään myös niitä ihmisiä varten, jotka voivat lukea Raamattua jollakin ymmärtämällään kielellä, mutta eivät äidinkielellään. Monesti ihmisen pään kieli, ns. akateeminen kieli tai koulukieli, on eri kuin sydämen kieli, esim. heimokieli.
  • Paikallisten, hyvin koulutettujen henkilöiden rooli on kasvanut huimasti käännöstyössä. Jos ulkopuolinen vetää käännösprojektin alusta loppuun asti, se jää helposti vain “projektiksi”, ulkopuolisten jutuksi. Pitkälti siis pyritään siihen, että ulkopuolisille asiantuntijoille jää “pohjustustyö”, esim. verkostojen luominen, ja “tarkistustyö”. Niin paljon kuin mahdollista annetaan työ kohdekielen puhujien omiin käsiin, ns. kansallisille kääntäjille.


RYHMÄTYÖT


Johdannon jälkeen osallistujat jaettiin neljän hengen ryhmiin, joissa käytiin läpi kysymyslistaa raamatunkäännöstyöhön liittyen. Ryhmäkeskustelut olivat erittäin antoisia ja avartavia. Oli mielenkiintoista tutustua muihin osanottajiin ja huomata miten erilaisista lähtökohdista voi kummuta kiinnostus tähän työhön.

Ryhmäkeskustelun päätteeksi jokainen ryhmä pääsi käytännössä kokeilemaan, millaista on lähestyä  henkilöä, joka puhuu itselle täysin vierasta kieltä. Jokaisen ryhmän tuli siis jalkautua konferenssipaikan ympäristöön ja etsiä henkilö, joka puhuu sellaista kieltä, jota kukaan ryhmässä ei osaa. Tätä henkilöä pyydettiin kertomaan kielestään ja opettamaan ryhmälle lyhyt vuoropuhelu ko. kielellä. Kirjallisten tietolähteiden käyttöä harjoiteltiin etsimällä Ethnologue: Languages of the World -kirjasta lisätietoja kyseisestä kielestä, mm. sen levinneisyydestä. 

Kanavan jälkimmäisellä kokoontumiskerralla ryhmät pääsivät esittämään työnsä tulokset, ja tulokset olivat huimia. Haastateltavia oli löytynyt seuraavista kielistä: kurdi, suahili, khmer, hindi, indonesia ja hausa. Ryhmät huomasivat, miten vaikeaa suomalaisen on lähestyä täysin vierasta ja vieraskielistä ihmistä ja “tuppautua hänen reviirilleen”. Kari Ranta kertoikin, että Wycliffessä työskentely tapahtuu pääsääntöisesti pareittain. Asenteen pitää myös olla kohdallaan, eli uuteen paikkaan mennään ensin oppimaan, ei opettamaan!

Toinen haaste oli itselle vieraan kielen kirjoittaminen muistiin. Eräskin ryhmäläinen kirjoitti kuulemansa ylös parhaansa mukaan, mutta kun kielen puhuja itse katsoi muistivihkoa, kertoi hän kirjoitusasun olevan aivan toinen. Vieraan kielen kuuleminen ei siis ole aivan yksiselitteistä. 

Monissa ryhmien esittämissä vuoropuheluissa mainittiin Jumalan nimi, esim. tervehdyksissä. Kari Rantaa kiinnosti erityisesti, mitä sanaa kielen puhujat olivat käyttäneet Jumalasta, sillä tämä seikka on tärkeä huomioida raamatunkäännöstyössä. Ne raamatunkäännökset, joissa käytetään kansan omaa sanaa Jumalasta, menestyvät nimittäin paremmin kuin ne, joissa käytetään lainasanaa.  

Kohtaamiset eri kielten puhujien kanssa olivat kaikista olleet antoisia, ja myös haastatellut olivat vaikuttaneet ilahtuneilta, kun heidän kielestään oltiin kiinnostuneita. Kiitokseksi haastattelusta he saivat kukin Wycliffe-paidan.


VALMISTAUTUMINEN TYÖHÖN


Eräs järjestön tuleva työntekijä kertoi valmistautumisesta raamatunkäännöstyöhön, eli hakuprosessista ja koulutuksesta. Hän itse on ollut kiinnostunut käännöstyöstä jo pitkään. Tärkeitä virstanpylväitä matkalla kohti ulkomaille lähtöä ovat olleet 5 päivän raamatunkäännöstyön tutustumiskurssi Suomessa, parin kuukauden matka ulkomaille tutustumaan käännöstyöhön paikan päällä, kielitieteellinen koulutus sekä raamattu- ja lähetyskoulutus. Hän on myös ollut aktiivisesti mukana lähettien rukouspiiritoiminnassa Suomessa ja korostaakin rukoustuen merkitystä. Säännöllisesti kokoontuvien rukousryhmien kautta saa myös ensikäden tietoa lähettien kuulumisista.

Hänen kiinnostuksensa kohteet eli kielet, teologia, kulttuurintuntemus ja matemaattinen analyyttisyys, yhtyvät tässä työssä. Lisäksi hän kokee pitkäjänteisen, pääasiassa yhteen asiaan keskittyvän työn ja tiimityöskentelyn omakseen.

Koulutus:
Wycliffen läheteiltä ei vaadita mitään tiettyä pohjakoulutusta, vaan kaikki pohjakoulutukset ovat mahdollisia raamatunkäännöstyössä. Koulutusta työhön saa sisarjärjestö SIL Internationalin kouluissa. Euroopan alueen koulut sijaitsevat Englannissa, Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Euroopan ulkopuolisista kouluista suurimmat löytyvät USA:sta, Kanadasta ja Australiasta.

Englannissa sijaitseva koulu on juuri solminut uuden yhteistyösopimuksen maisteriohjelmasta englantilaisen yliopiston kanssa (MA in Field Linguistics). Siihen kuuluu syyslukukausi opintoja koulussa, pari vuotta töitä kentällä (ei pakollinen), kevätlukukausi opintoja koulussa sekä opinnäytetyö. Näin voi suorittaa maisteritutkinnon, johon on näin ollen myös mahdollista hakea opintotukea. 

Syyslukukausi SIL:n koulussa Englannissa sisältää seuraavat kurssit:
  1. Explorations in Language & Communication (2 vk)
  2. Language and Culture Acquisition (4 vk)
    (Tämä kurssi on todella käytännönläheinen. Opetellaan mm. miten oppia vierasta kieltä ilman oppikirjoja, ja miten ääntää suuri osa maailman kieliäänteistä.)
  3. Assignment Related Training: (11 vk)
  • kielitiede
  • lukutaitotyö
  • kielten kartoitus
  • sanakirjatyö
  • Raamatun käytön edistäminen
    (Tämä kurssi on vaativa. Osa-alue valitaan sen mukaan, minkälaista työtä aikoo tehdä. Kielitieteellisellä linjalla opitaan mm. analysoimaan kielen äännejärjestelmää ja luomaan kirjakieli puhutulle kielelle.)

Kielitieteellinen koulutus on rankkaa, mutta antoisaa. Asenteen pitää siis olla kohdallaan, kursseille mennään opiskelemaan tosissaan.

Näitä SIL:n kursseja ei ole tarkoitettu vain Wycliffen läheteille, vaan myös muut voivat niille osallistua. Muut lähetysjärjestöt käyttävät niitä paljon. Kieliopinnoista on hyötyä aivan kaikessa lähetystyössä!

Jäsenyysprosessi Wycliffen lähetiksi on monivaiheinen:
  • Tutustu Arvioi omat valmiutesi -kaavakkeen kysymyksiin (www.wycliffe.fi/tulemukaan_ulkomailla_itsearviointi.php)
  • Ota yhteyttä toimistoon (CV, esihaastattelu)
  • Varsinainen hakuprosessi (kyselylomake hakijan elämästä, kirjallisuutta, teologisia kysymyksiä, suositukset, haastattelut)
  • Wycliffen hallitus päättää, hyväksytäänkö hakija jäseneksi.
 
Rahoitus:
Wycliffe on uskonvarainen järjestö, eli kaikki sen varat ovat lahjoitettuja. Suurin osa suomalaisista läheteistä on kaksoislähettejä, eli toinen suomalainen lähetysjärjestö lähettää heidät kentälle Wycliffen kautta (Fida International, Suomen Lähetysseura, Kansanlähetys, Kylväjä, SLEY, Suomen Vapaakirkko, SLEF). Lähetti voi myös kerätä oman kannatusrenkaan ja lähteä suoraan Wycliffen kautta.

Miten voi olla mukana toiminnassa nyt:
  • Rukouspiirit eri puolella Suomea; Sanalla sanoen -lehdestä löytyy tarkempaa tietoa
  • Vapaaehtoistyö Suomessa (ks. www.wycliffe.fi)
  • Raamatunkäännöstyön tutustumiskurssi (kysele toimistolta)
  • Englannin ja Saksan pisteissä vapaaehtoisohjelmia; kesto Englannissa yksi lukukausi (www.wycliffecentre.org), Saksassa 2 vk – vuosi (www.wycliff.de)
  • Englannista ja USA:sta järjestetään tutustumismatkoja eri maihin

Tärkeitä linkkejä:
www.wycliffe.net   (Wycliffe International)
www.wycliffe.fi   (Suomi)
www.wycliffe.org.uk   (Englanti)
www.wycliffe.org   (USA)
www.eurotp.org   (European Training Program)
www.sil.org   (SIL International)
www.ethnologue.org


TIETOTEKNIIKAN MERKITYS KÄÄNNÖSTYÖSSÄ


Anssi Yli-Jyrä kertoi tietotekniikan merkityksestä käännöstyössä. Anssi työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston kielitieteen laitoksella ja on väitellyt kieliteknologiasta. Nykymaailmassa kaikki tapahtuu yhä enemmän elektronisessa muodossa ja kielen täytyykin olla käytettävissä tässä muodossa, jotta se säilyisi hengissä nykyisessä informaatioyhteiskunnassa. Tietokoneesta on näin tullut käännöstyön tärkein apuväline. Raamatunkäännöstyössä tarvitaan tietokoneohjelmia, toimivia koneita ja osaavia ihmisiä. Kentälle tarvitaan mikrotukihenkilöitä monenlaisiin tehtäviin ylläpidosta tukiasemien pystytykseen. Työtehtäviä on siis monenlaisia, vain noin 1/3 Wycliffen työntekijöistä on kielitieteilijöitä. Erityisen arvostettua on monitaitoisuus.

Kielen tutkiminen ja esim. kirjoitusjärjestelmän kehittäminen ei tähtää pelkästään Raamatun kääntämiseen vaan kielen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.  Esimerkiksi lukutaitoa täytyy myös parantaa. Tämä on siis kokonaisvaltaista työtä, jossa koko yhteisö on mukana. Kielenoppiminen on pitkä prosessi, ensin kieltä opitaan toistamaan ja monien vaiheiden jälkeen kirjoittamaan. Tietokoneohjelmat ovat tärkeässä roolissa tässä prosessissa, mm. sanakirjojen teossa.

Jotta erilaisia kieliä voitaisiin käyttää tietokoneella, on kehitetty Unicode, merkistöstandardi, joka kattaa suurimman osan maailman kirjoitettujen kielten käyttämistä merkeistä. 

Vuosi 2008 on YK:n julistama kansainvälinen kielten vuosi, ja esimerkiksi SIL on julkaissut esitteen Why Languages Matter. 

Suomessa toimii Kari Valkaman johtama FROST-tiimi (Finnish Research and Open Source Team). Se on Suomen Wycliffen alainen ohjelmantuotantotiimi, jonka tavoitteena on tuottaa tietokoneohjelmia raamatunkääntäjien ja kielitieteilijöiden käyttöön, erityisesti huomioiden kansallisten kääntäjien tarpeet.


ESIMERKKI KÄYNNISSÄ OLEVASTA RAAMATUNKÄÄNNÖSTYÖSTÄ


Kari Ranta kertoi Meksikossa käynnissä olevasta työstä, jota tehdään purepetsha-intiaanien keskuudessa. Purepetshaa puhuu äidinkielenään 235 000 ihmistä. Suurin osa näistä ihmisistä puhuu myös espanjaa, Meksikon virallista kieltä, mutta kuten Kari jo kanavan alussa totesi, Raamattua on erityisen tärkeää lukea nimenomaan  äidinkielellä. Meksikossa onkin noin 10 miljoonaa ihmistä, joiden äidinkieli on jokin heimokieli.  Eri kieliryhmiä on 56 ja murteita peräti 290. 

Kari on ollut mukana purepetsha-projektissa kääntäjänä ja käännöstoiminnan koordinaattorina jo 11 vuotta. Hän kertoo kielen oppimiseen menneen kuutisen vuotta. Kanavan alussa mainittujen periaatteiden mukaisesti käännöstyö on pitkälti paikallisten, koulutettujen purepetshojen käsissä, ja Kari osallistuu tällä hetkellä tarkistustyöhön suureksi osaksi etätyönä Suomesta käsin.

Kari korosti sitä, että raamatunkäännöstyötä ei koskaan tehdä tyhjiössä. Esimerkiksi paikalliset uskonnolliset liikkeet tulee aina ottaa huomioon. Kenenkään varpaille ei haluta tallata, vaikka työstä ei tingitäkään.

Kari esitteli monipuolisia tietokoneohjelmia, joita käännöstyössä käytetään (mm. Paratext ja Source language tools) ja näytti Suomen Pipliaseuran tuottaman videon, jossa haastateltiin Purepetsha-käännöstiimin paikallista kääntäjää. Videolla tämä kertoo käännösprosessista, jossa tärkeässä osassa on myös käännöksen kuunteluttaminen ja luettaminen paikallisväestöllä, lukijapalaute ja sen mukanaan tuomat parannukset.


TUKITEHTÄVÄT


Ville Impiö kertoi tukitehtävien merkityksestä raamatunkäännöstyössä. Työalueet jaetaan yleensä kolmeen osaan:
  • Raamatunkääntäjät
  • Lukutaitotyötä tekevät
  • Tukitehtävät (opetus henkilökunnan lapsille, sairaanhoito jne.)

Ville toimi perheineen Papua-Uudella-Guinealla tukitehtävissä, eli varaperheenä yläaste- ja lukioikäisille lapsille, joiden vanhemmat olivat Wycliffen työssä pitkiäkin aikoja matkoilla viidakon kylissä. Näin lapsilla oli mahdollisuus normaalimpaan elämään ja koulunkäyntiin. Papua-Uusi-Guinea on erityisen haastava maa raamatunkäännöstyön kannalta, sillä tässä 5 000 000 asukkaan maassa puhutaan 860 kieltä. Maassa sijaitseekin suuri Wycliffen työkeskus. Ville arvosti tilaisuutta olla mukana Jumalan työssä omilla taidoillaan ja lahjoillaan.


KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA


Miten määritellään mille kielelle kannattaa kääntää? Entä kuolevat kielet?
  • Mikään kieli ei sinänsä ole liian pieni, Jeesuskin olisi kuollut vaikka vain yhden ihmisen tähden. Raamattua on käännetty kielelle jossa oli ainoastaan 250 puhujaa.
  • Kieliryhmän puhujien ikä ratkaisee jatkuuko kieli vai ei. Jos kaikki puhujat ovat iäkkäitä, on todennäköistä, että kieli kuolee sukupuuttoon.
  • Kirjakielen luominen, lukutaitotyö ja käännöstyö auttavat omalta osaltaan kielen säilymisessä.
  • Kielten kartoitustyö (survey) on erittäin tärkeää, siinä tutkitaan kielen sosiolingvistisiä piirteitä.
  • Vuoden 2007 loppuun mennessä oli julkaistuna jokin Raamatun osa 2453 kielellä.

Miten tärkeää on alkukielten, kreikan ja heprean, tuntemus?
  • Kari kokee, että alkukielten tuntemusta edellytetään liian vähän.
  • Liian paljon tehdään käännöksiä käännöksistä, tällöin tulee väkisin eurooppalainen vaikutus mukaan.

Miten raamatunkäännöstyö ja sen tekijät otetaan vastaan?
  • Todella paljon riippuu siitä, millä asenteella ja miten kohdemaahan mennään.
  • Työssä ja sen aloittamisessa on tehtävä monia strategisia päätöksiä mm. siitä minkä tahojen kanssa kohdemaassa toimitaan ja näyttäydytään.
  • Toki joskus projektit tyssäävät, mutta tähän voi olla monia eri syitä.
  • Suljetuissa maissa toimiminen on mahdollista, sillä Wycliffe Raamatunkääntäjät ja sen kenttäjärjestö SIL International ovat eri järjestöt. SIL on aina se järjestö joka toimii kohdemaassa. Hallitusten kanssa sovitaan siitä, että maassa tehdään kielenkehitystyötä, jossa myös käännetään moraalisesti korkeatasoista kirjallisuutta.


Voisitko ajatella lähteväsi raamatunkäännöstyöhön?


Mikä siinä kiinnostaa? Mikä tuntuu vaikealta? Pelottaako jokin?
 
Mistä voisit saada taloudellisen tuen ja rukoustuen, jos lähtisit raamatunkäännöstyöhön?
 
Oletko puhunut kiinnostuksestasi lähetystyöhön perheellesi, ystävillesi, seurakunnassa? Miten he suhtautuvat asiaan? Saatko heiltä tukea?
 
Kiinnostaako sinua jokin tietty maa tai alue? Mitä tiedät raamatunkäännöstyön tilanteesta ja tarpeista tuolla alueella?
 
Onko sinulla kokemusta toisen kulttuurin keskellä elämisestä? Tuliko eteen vaikeuksia? Miten selvisit niistä? Mikä tuntui antoisalta?
 
Kuinka hyvin kestät stressiä ja epävarmuutta? (työpaineiden alla, uusissa tilanteissa, oudossa ympäristössä...) Millaisia keinoja sinulla on selvitä stressaavista tilanteista?
 
Mitkä ovat vahvuuksiasi ja heikkouksiasi raamatunkäännöstyötä ajatellen?
 
Minkä osa-alueiden elämässäsi ajattelet tarvitsevat vahvistusta ennen lähetystyöhön lähtöä? (esim. hengellinen elämä, itsetuntemus ja itseluottamus, ihmissuhteet, fyysinen kunto, tiedot ja taidot ym. ym.)
 
Onko elämässäsi tällä hetkellä esteitä, jotka vaikeuttavat etenemistä kohti lähetystyötä? Miten niiden yli voisi päästä?
 
Mitkä voisivat olla seuraavat konkreettiset askeleesi matkalla kohti lähetystyöhön lähtöä?
 
Onko sinulla tarvittavat opinnot ja työkokemus? Jos ei, miten voisit hankkia ne?
 
Mistä olet valmis luopumaan seurataksesi Jumalan kutsua, mikä se sitten onkin?
 
Mitä voisit tehdä raamatunkäännöstyön hyväksi jo nyt, nykyisessä elämäntilanteessasi?
 
Ja vielä pari yleisempää kysymystä:

Miten raamatunkäännöstyötä voitaisiin tehdä tutuksi suomalaisille uskoville, erityisesti nuorille?

Miten raamatunkäännöstyölle saataisiin enemmän tukijoita?



Katso Suomen Pipliaseuran tuottama Kääntäjä-video