Kanavassa keskustellaan
venäläisten, Lähi-idästä tulleiden, aasialaisten, afrikkalaisten ja
muiden maahanmuuttajien tilanteesta Suomessa. Miten voin lähestyä heitä
ja pitää evankeliumia esillä heidän parissaan? Mitä uusia ideoita
maahanmuuttajatyöhön on?
• Mukana kanavassa: Ville Hoikkala, Anna Lewing, turkkilainen mies
Kanavan tiivistelmä
Anna Lewing
Anna Lewing on syntynyt Pietarissa ja muuttanut Suomeen vuonna 1992. Vuodesta 2002 hän on tehnyt nuorisotyötä pääkaupunkiseudun venäjänkielisten nuorten parissa. Tällä hetkellä Anna toimii Helsingin seurakuntien venäjänkielisen seurakuntatyön pappina.
PPS - Anna Lewing Trans4mission08 379.00 Kb
Venäläisenä Suomessa
Anna Lewing johdatteli ryhmän aiheeseen kyselemällä ryhmän omia ajatuksia suhteessa venäjänkielisiin. Useimmilla oli joitakin kontakteja ja käsitystä siitä, millaista on olla venäjänkielinen Suomessa. Mainittiin mm. ryssäviha, erilaiset perhearvot ja korkea koulutus muttei vastaavaa arvostusta. Suomalaiset ja venäjänkieliset tuntevat toisiaan huonosti. Suurena vähemmistönä venäjänkieliset myös muodostavat oman yhteisön, jolla on omia palveluja. Ulkonäköön panostaminen oli pantu merkille, samoin tunteiden näyttäminen suomalaisia avoimemmin.
Suomi – Venäjä –suhteeseen vaikuttavat historiallinen tausta, turismi, paluumuutto ja media. Historian vaikutus pitää tiedostaa ja se pitää käsitellä. Ryhmässä mainittiin, että veteraanit suhtautuvat venäläisiin omia lapsiaan (keski-ikäisiä) myönteisemmin. Nuoret taas muodostavat käsityksensä median ja turismin kautta. Venäläisiä turisteja on paljon ja useat heistä eivät tunne suomalaista kulttuuria. Media taas kertoo yksipuolisesti negatiivisia asioita. Paluumuuttajat ovat suurin maahanmuuttajaryhmä. Inkeriläistaustaisiin suhtaudutaan positiivisemmin kuin muihin venäjänkielisiin.
Ryhmässä pohdittiin suomalaisuuden perimmäistä olemusta. Sitä ovat: reiluus, rehellisyys, suoruus, luonnonläheisyys, suomen kieli, oman tilan tarve. Oman kulttuurin tuntemus on perusta kansainväliseen kohtaamiseen. Vieras kulttuuri ei ole uhka, jos itsellä on selkeä kansallinen identiteetti.
Venäjänkielisiä maahanmuuttajia tulee entisen Neuvostoliiton maista eri etnisistä ryhmistä. Heitä kaikkia yhdistää venäjän kieli. Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä, heistä puolet pääkaupunkiseudulla.
Nuoret ja nuoret aikuiset maahanmuuttajat ovat omanlaisensa ryhmä. He ovat tulleet vanhempiensa mukana, eivätkä ole voineet itse päättää muutosta. Motivaation puuttuessa on vaikea sopeutua. Suomeen on helppo muuttaa, kun voi pitää yhteyksiä rajan taakse. Seuraus voi olla se, että harmaa arki on Suomessa ja vapaa-aika vietetään kavereiden kanssa Venäjällä, mikä vaikuttaa asenteisiin ja hidastaa sopeutumista. Vaikein muuttoikä on 14 – 18-vuotiaana, jolloin moni tärkeä asia jää rajan taakse.
Hengelliseltä taustaltaan venäjänkieliset ovat monenkirjava ryhmä. Neuvostoliiton vaikutus näkyy, eli uskonto pyrittiin kitkemään pois. Monilla ei ole alkeellisintakaan käsitystä kristinuskosta. Kuitenkin venäläinen sanoo olevansa ortodoksi, vaikkei olisi mitään siteitä kirkkoon tai uskoon (venäläinen = ortodoksi). Inkeriläisillä luterilainen perintö on säilynyt. Uususkonnollisuus on herännyt Venäjällä, kaikkea mahdollista New Age -tyyppistä ahmitaan. Uskonnonvapaus on kyseenalainen, koska ortodoksisen kirkon vaikutus ja asema on niin vahva.
Toimintamuodot maahanmuuttajatyössä venäjänkielisten parissa ovat samat kuin suomenkielistenkin kanssa. Anna Lewing esitteli työtä, jossa on itse ollut mukana nuorten parissa. Nuoria saavutetaan parhaiten luomalla yhteyksiä jo olemassa oleviin ryhmiin kuten venäjänkielisten järjestöihin ja kouluihin. Yllättäen isoäidit voivat olla linkkinä nuorten tavoittamisessa. Tiedotusvälineiden kautta tavoittaminen sen sijaan ei ole hyvä keino, koska ihmiset eivät oikein luota niihin.
Anna Lewing antoi vinkkejä keskeisistä asioista avuksi maahanmuuttajatyöhön: Toiminnan jatkuvuus ja säännöllisyys, kieli ja tulkkauksen järjestäminen, retket ja leirit, tee, suvaitsevaisuuden edistäminen, vuoropuhelu kulttuurien välillä.
”Minkä olette tehneet yhdelle...sen te olette tehneet minulle.”
Islam-taustaiset maahanmuuttajat
Turkkilainen puhuja:
Turkkilainen kertoi omista taustoistaan ja kääntymyksestään muslimista kristityksi. Hän tuli Suomeen avioliiton kautta ja ensimmäinen kosketus uskoviin oli vaimon esikoislestadiolainen suku ja yhteisön kokoukset. Turkkilainen alkoi ottaa selvää asioista ja vertailla islamia ja kristinuskoa sillä seurauksella, että tuli uskoon. Vasta kahden vuoden kuluttua hän uskalsi kertoa tästä vanhemmilleen. Isä manasi hänet helvettiin ja äiti yhä edelleen uskoo, että poika vielä jonakin päivänä käännyttää toisia islamiin.
Islaminuskoiset ajattelevat että on olemassa ”kristitty länsi”. Kuitenkin vain vain 20% eurooppalaisista uskoo Jumalaan. Suomalaisilla usko on yksityisasia, josta ei ole luonnollista puhua, toisin kuin muslimeilla, joista monet ovat vilpittömiä uskossaan ja haluavat pyhittää elämänsä ja elää uskontoa arjessa. Suomessa asuu noin 50 000 islam-taustaista henkilöä.
Islam on yhteiskunnallinen järjestelmä, yhteisöllinen uskonto, jossa ei voi olla omia ajatuksia uskosta. Islam on myös antikristillinen uskonto, jossa Jeesus on vain profeetta. Islam yrittää kumota Jeesuksen jumaluuden.
Henkilökohtainen evankeliointi on paras keino tavoittaa muslimeja, naiset naisia ja miehet miehiä. Voi olla haastavaa saada muslimi havaitsemaan syntisyytensä, koska tekoihin katsottaessa muslimeilla on raskas uskonnonharjoitus. Islam on tekojen uskonto, joten muslimit tarkkailevat tekoja, miten kristitty elää. Yhteisen kielen puuttuessa he tarkkailevat myös kehon kieltä ja eleitä ja jos ne ovat ristiriidassa sanoman kanssa, sanoma ei mene perille. Elävä kristillisyys on hyvä todistus muslimille, se, että kristinusko on suhde Jumalaan. On eroa kristityllä ja kristityllä.
Ville Hoikkala
Lakimies Ville Hoikkala käytti monistettua materiaalia, joka löytyy ulkoministeriön sivuilta.
Hän jakoi myös kattavan monisteen nimeltä
"ulkomaalaisoikeuden pikakurssi"
Ulkoministeriön linkit:
Miten muuttoliike vaikuttaa?
Siirtolaisten rahansiirrot kehitysapua suurempi rahavirta
Kirkko turvapaikkana/Suomen ekumeenisen neuvoston julkaisuja (Tulostettava pdf löytyy sivulta)
|
